Siirry pääsisältöön

Alkusyksyn saunaretki Valpperiin!

 


”Hei! Haluaisitko osallistua kisaan, jossa pitää arvata, kuinka monta käpyä lasipurkissa on?”, kysyi Valpperin kyläyhdistyksen edustaja minulta Henrikin markkinoilla.

   ”Öö, tota, emmä oikein tiedä…”, vastasin.

   ”Osallistu nyt, ei tarvitse veikata edes oikein, vaan lähin oikea arvaus riittää!”, valpperilainen kannusti edelleen.

   ”No, sanotaan sitten, että 111 käpyä!”, arvailin laskettuani nopeasti kerrokset ja käpyjen määrän purkin ylimmästä kerroksesta.

Myöhemmin puhelimeeni tuli tekstiviesti, jossa onniteltiin täysin oikeasta arvauksesta ja kerrottiin, että voitin Valpperin kyläyhdistyksen saunan- ja kodankäyttöoikeuden haluamani ajankohtana. Mietin hetken ja päätin kutsua mukaan muutaman ystävän, siskot ja tyttären. He olivat aina välillä ehdotelleet tutustumisvierailua Nousiaisiin. Ajankohdaksi valikoitui lauantai 13.9.

   Edeltävällä viikolla koko retki alkoi jännittää, kun vettä tuli joka päivä kuin aisaa. Lauantaina päivä
oli kuitenkin kirkas ja perille saapuessamme jopa lämmin ja aurinkoinen. Ei muuta, kuin tulet kotagrilliin ja saunanpesään. Tyttären kanssa levitettiin runsas tarjoilu kodan pöydille ja jäätiin odottamaan muita paikalle. Pian iloinen ja äänekäs porukka tulikin Valpperin pysäköintialueelle kantaen mukanaan saunomistarpeita – ja lisää ruokaa. Aloitimme ruokailulla ja lisäilimme välillä puita kiukaaseen. Keskustelut kattoivat niin maailmanpolitiikan kuin maaseudun kehittämisen.

   Ennen saunaa osa porukasta innostui kokeilemaan kodan vierestä lähteviä kuntoportaita, osa taas upeita ulkokuntoilulaitteita saunan vieressä.

  Saunan löylyt olivat pehmeät ja kaikki uskaltautuivat uimaan pieneen lampeen, joka ilmeisesti oli nimetty joutsenlammeksi. Ainakin sellainen nimi näkyi saunarakennuksen seinässä. Aurinko lämmitti niin hyvin, että istuimme tovin vielä uikkareissamme saunan terassilla. Jostain etäältä kuului Frisbeegolfradan korien helähdykset kiekon osuessa metalliverkkoon, pari maastopyöräilijää hurahti ohi ja yksi perhe oli lenkkeilemässä pururadalla ja moikkaili ohi kulkiessaan. Tunnelma oli leppoisa.

   Luonnollisesti saunan jälkeen vielä grillattiin makkaraa ja jatkettiin maailman parantamista. Loppusiivouksen jälkeen poikkesimme vielä ihailemassa Pyhän Henrikin kirkkoa ja sen hyvin hoidettua hautausmaata. Itselle kaikki paikat olivat entisestään tuttuja, mutta vieraani huokailivat, kuinka kaunista Nousiaisissa onkaan: hyvin hoidettuja taloja ja pihoja sekä kauniita maisemia. Päivä oli todella onnistunut – kiitos vielä kerran Valpperin kyläyhdistykselle hyvästä palkinnosta!


Lue lisää: https://valpperi.fi 









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

  Voihan Gammotus - elävää museokulttuuria Nousiaisissa!   Nousiaisten Topoisissa sijaitsee hieno museokokonaisuus, jota ylläpitää Nousiaisten Kotiseutuyhdistys. Museoalue on avoinna kesäsunnuntaisin ja siellä järjestetään aika ajoin erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Voikin sanoa, että meillä on Nousiaisissa ”elävä museo” eli alue, jossa kävijä pääsee alkuperäisessä paikassa ja alkuperäiseen tarkoitukseen rakennetussa miljöössä osallistumaan ja eläytymään esimerkiksi siellä esitettyyn paikalliskulttuuriin tai historiaan. Tänä vuonna Kotiseutuyhdistys löi hynttyyt yhteen Nousiaisissa toimivan Nutturlan Makasiiniteatterin kanssa luodakseen jännittävän Gummituxia ja Gammotuxia -kummituskierroksen. Elokuussa järjestetyillä kierroksilla hyödynnettiin noustelaista kansanperinnetietoa, fiktiota ja faktaa, jonka lopputulemana kävijän iho meni kananlihalle ja hiukset nousivat pystyyn. Kierrokset oli onneksi suunniteltu erikseen lapsille ja aikuisille. Kierrosten oppaana toi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Käynti Uunisvuoren susiluolassa

  Kesäkuussa pääsin tutustumaan Katri Dunderfeltin ja Juha Saarisen opastuksella Nousiaisten kotiseutuyhdistyksen ylläpitämään museoalueeseen Topoisissa. Sieltä minut lähetettiin seuraavaksi seikkailemaan Uunisvuorelle. Siellä sijaitsisi niin sanottu Susiluola. Oppaakseni sain Kuhankuonon Latu ja Polku ry:n Pekka Kavenin.   Pekka haki minut kunnanviraston pihalta ja kehotti panemaan ulkoiluun sopivat vaatteet päälle.  Hän muistutti, että yöllä oli satanut ja sen vuoksi metsässä olisi märkää ja ilmassa lentelisi hyttysiä.  Olin onneksi ottanut sopivat varusteet mukaan autoon ja vaihdoin pikaisesti pitkähihaisen päälle ja vedin saappaat jalkaan.  Sitten olimmekin valmiina retkelle.  Käännyimme Koljolantieltä Kirkkotielle ja pian siitä oikealle Luola-Paunperkontielle. Matkanteko tyssäsi melkein heti alkuunsa, sillä tukkirekka tukki koko tien. Pekka peruutteli onneksi kokeneesti pitkän matkan takaisinpäin, kunnes pääsimme kääntymään Kirkkotielle. Hän lohdut...
Lähetä kommentti
Lue lisää

SIKEÄT UNET VALPPERIN LUONTOHUTISSA

Tammikuussa pakkaset paukkuivat sen verran kovaa, että aiemmin sovittu yöpyminen Valpperin LuontoHutissa siirtyi helmikuulle. Päiväksi sovittu perjantai 16.2. koittikin tammikuista lämpimämpänä, mutta samalla myös pimeänä ja märkänä. Eikä sää siitä päivän mittaan sen paremmaksi muuttunut, päinvastoin. Iltapäivästä alkoi navakka tuuli, joka roiskutti jäistä vettä vaakasuorassa päin näköä. Alkoi jo mietityttää lähtö Valpperiin viettämään elämyksellistä LuontoHut-yötä. Millainen elämys mahtaisi tuossa säässä tulla? Teiden pinnat lainehtivat nopeasti sulaneesta vedestä ja rapa roiskui, kun ajoin Turusta Nousiaisiin. Pyyhkimet viuhuivat vauhdikkaasti sateen hakatessa auton tuulilasia. Valpperintiellä väistelin suurimpia vesilammikoita. Radio Novalla soivat biisit rytmittivät ajoani auringon laskiessa kohti länttä. Miesystävä soitti matkaltaan Helsingistä Nousiaisiin, ja totesi kuivasti, että ajokeli oli kertakaikkisen kurja, mutta perillä odottava sauna ja rauhallinen yöpymispaikka kyllä ...
Lähetä kommentti
Lue lisää