Siirry pääsisältöön

SIKEÄT UNET VALPPERIN LUONTOHUTISSA


Tammikuussa pakkaset paukkuivat sen verran kovaa, että aiemmin sovittu yöpyminen Valpperin LuontoHutissa siirtyi helmikuulle. Päiväksi sovittu perjantai 16.2. koittikin tammikuista lämpimämpänä, mutta samalla myös pimeänä ja märkänä. Eikä sää siitä päivän mittaan sen paremmaksi muuttunut, päinvastoin. Iltapäivästä alkoi navakka tuuli, joka roiskutti jäistä vettä vaakasuorassa päin näköä. Alkoi jo mietityttää lähtö Valpperiin viettämään elämyksellistä LuontoHut-yötä. Millainen elämys mahtaisi tuossa säässä tulla?

Teiden pinnat lainehtivat nopeasti sulaneesta vedestä ja rapa roiskui, kun ajoin Turusta Nousiaisiin. Pyyhkimet viuhuivat vauhdikkaasti sateen hakatessa auton tuulilasia. Valpperintiellä väistelin suurimpia vesilammikoita. Radio Novalla soivat biisit rytmittivät ajoani auringon laskiessa kohti länttä. Miesystävä soitti matkaltaan Helsingistä Nousiaisiin, ja totesi kuivasti, että ajokeli oli kertakaikkisen kurja, mutta perillä odottava sauna ja rauhallinen yöpymispaikka kyllä kiinnostivat edelleen.

Perille päästyäni lähdin etsimään LuontoHutia, jossa viimeksi olin käynyt kauniin aurinkoisena päivänä joulukuussa. Miten ihmeessä niin iso rakennus olikin saattanut hävitä näkyvistä? Tarvoin lumihangessa urheilukeskuksen ulkokuntoilulaitteiden ohi ja pälyilin ympärilleni. Kiinnitin huomiota siihen, että viereisestä, uudenkarheasta saunarakennuksesta pukkasi tasaista tahtia ulos punakoita, höyryäviä ihmisiä patiolle ja lampiavantoon. Joku huutelikin minua nimeltä ja ihmetteli, mitä oikein kahlaan siellä lumihangessa, enkö tulisi saunomaan muiden kanssa. Heilautin kättäni ja lupasin tulla mukaan avantouimaan, heti kun olisin löytänyt LuontoHutin ja saanut uimapukuni esille.


Sain iloisilta uimareilta navigointiohjeet, ja kyllähän se majapaikka 50 metrin päästä hetken etsinnän jälkeen löytyikin. Myöhemmin huomasin, että olisihan mökille ollut opastekylttikin tien reunassa, jos olisin vain tähyillyt oikeaan suuntaan, enkä vain manannut säätä yläilmoihin päin. Majan avain löytyi sovitusti koodillisesta laatikosta räystään alta ja ihanan lämpimässä mökissä odottivat kauniisti pedatut patjat yöpyjiä. Turhat stressikierrokseni alkoivat laskea ja mieliala kohentua.

Kaivoin avantouintivarusteeni esille ja kävelin kohti saunaa, 
jota Valpperin vanhempainyhdistys ylläpitää. Pukuhuoneessa jäin juttelemaan tutun kanssa tuokioksi, mutta uskaltauduin sitten avannon kautta saunaan. Siellä olikin jo väkeä lauteet täynnään. Viereeni istuutui sattumalta yksi työkavereistani, ja vastaseinällä löylyä heitti tuttu mies muista työkuvioista. Pian sain uusiakin tuttuja. Aiheena olivat muun muassa yrittäminen ja metsästys. Nousiaisten Paukun metsästäjät kertoivat innostavasti metsästyksen tärkeydestä hirvieläinkannan säätelemiseksi ja vieraslajien poistamiseksi. Olimme yhtä

mieltä siitä, että hyötyharrastuksen pariin olisi hyvä saada lisääkin porukkaa. Tunnin kuluttua miesystäväkin löysi tiensä saunalle ja loppuilta kului rattoisasti saunomisen ja lampipulahdusten merkeissä.
Tiiviin työviikon ja saunomisten jälkeen oli ihana kellahtaa nukkumaan hyville patjoille. Olo oli täydellisen raukea rauhallisessa mökissä, jossa kuului vain hiljaisia lämpöpatterin naksahduksia. Aamulla heräsimme levänneinä hyvin nukutun yön jälkeen. Navakka tuuli oli laantunut ja ulkohuussiinkin oli iltaa helpompi kävellä päivänvalossa.

Ennen lähtöä siivosimme mökin ja pakkasimme tavarat. Otin vielä muutaman kuvan ja videon majapaikastamme ja lähdimme sitten ajelemaan kohti Turkua. Fiilis oli mitä mahtavin! Olimme molemmat sitä mieltä, että LuontoHut oli hieno kokemus, jota voimme suositella rauhaa ja sikeitä unia kaipaavalle! Meille sattui poikkeuksellisen kehno keli, mutta avantouinti ja sauna sekä hyvin nukuttu yö korvasivat säähaitat moninkertaisesti. Hyvällä säällä olisimme varmaankin hiihtäneet Urheilukeskuksen viimeisen päälle hienosti hoidetuilla laduilla tai kävelleet ulkoilupoluilla. Ehkä sitten ensi kerralla!


Videokuvaa LuontoHutista: LuontoHut

Ks. myös: 

https://luontohut.fi
https://www.valpperi.fi
https://www.nousiaistenpaukku.fi
https://www.nousiaistenpaukku.fi



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käynti Uunisvuoren susiluolassa

  Kesäkuussa pääsin tutustumaan Katri Dunderfeltin ja Juha Saarisen opastuksella Nousiaisten kotiseutuyhdistyksen ylläpitämään museoalueeseen Topoisissa. Sieltä minut lähetettiin seuraavaksi seikkailemaan Uunisvuorelle. Siellä sijaitsisi niin sanottu Susiluola. Oppaakseni sain Kuhankuonon Latu ja Polku ry:n Pekka Kavenin.   Pekka haki minut kunnanviraston pihalta ja kehotti panemaan ulkoiluun sopivat vaatteet päälle.  Hän muistutti, että yöllä oli satanut ja sen vuoksi metsässä olisi märkää ja ilmassa lentelisi hyttysiä.  Olin onneksi ottanut sopivat varusteet mukaan autoon ja vaihdoin pikaisesti pitkähihaisen päälle ja vedin saappaat jalkaan.  Sitten olimmekin valmiina retkelle.  Käännyimme Koljolantieltä Kirkkotielle ja pian siitä oikealle Luola-Paunperkontielle. Matkanteko tyssäsi melkein heti alkuunsa, sillä tukkirekka tukki koko tien. Pekka peruutteli onneksi kokeneesti pitkän matkan takaisinpäin, kunnes pääsimme kääntymään Kirkkotielle. Hän lohdutteli, että luolalle pääsisi m
Lähetä kommentti
Lue lisää

NOUSIAISTEN PÄIVÄT 2023: TYÖTÄ JA TAIKUUTTA!

Nousiaisten päivät Henrikin markkinatapahtumineen ovat tältä vuodelta ohi. Päällimmäiset tunteet ovat ilo ja ylpeys siitä, että tilaisuudet löysivät osallistujansa ja palaute on ollut positiivista. Markkinoilla oli liikennevastaavan arvion mukaan noin 1500 kävijää, mikä on huikea määrä yleisöä pienelle paikkakunnalle! Tämän kaltaisen tapahtuman järjestäminen on monen ihmisen yhteinen voimanponnistus. Mukana on yrityksiä, yhdistyksiä, markkinamyyjiä, esiintyjiä, vapaaehtoisia ja tietysti kunta henkilöstöineen. Kuntalaisille tapahtumat antavat mahdollisuuden tavata toisiaan ja saada elämyksiä. Parhaimmillaan tilaisuudet myös kohottavat yhteishenkeä ja lisäävät ylpeydentunnetta omasta kunnasta. Toivon mukaan tilaisuudet antavat myös vierailijoille kurkistusikkunan Nousiaisten kuntaan, siitä millaista kunnassa olisi elää ja olla. Luonnollisesti isossa tapahtumassa liikkuu raha. Yritykset ja myyjät saavat tuotteitaan ja palvelujaan myydyksi tai ainakin tehtyä yritystään tunnetuksi. Yhdi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pyhä Bartolomeus ottaa selfien sekä muita mielenkiintoisia juttuja Nousiaisten kirkosta

Kylä kuljettaa -blogini t oisen jutun aiheena on Nousiaisten kirkko. Sinne minut lähettivät aiemmin keväällä Falkinkosken talviuintipaikalta Ida ja Sonja Malmberg. Kohti kirkkoa Sovin vs. kirkkoherra Jarno Johanssonin kanssa, että hän esittelee minulle kirkkoa esineineen ja tarinoineen toukokuun alussa.  Tapasimme kirkkoherran virastossa, josta lähdimme jalan kohti kirkkoa.  Mietin, että tämä on varmasti yksi Nousiaisten kauneimmista paikoista: vehreä maaseutumaisema, jota elävöittävät vanhat puiset rakennukset, ikiaikainen kivikirkko ja auringonkeltaisena hehkuva Kirkonpiirin koulu. Pyhän Henrikin legenda Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko on nimetty piispa Henrikin kunniaksi. Kaikkien tunteman legendan mukaan Henrik kohtasi marttyyrikuoleman talonpoika Lallin iskiessä tätä kuolettavasti kirveellä päähän.  Perimätiedon mukaan Piispa Henrik olisi alun perin haudattu Nousiaisiin ja myöhemmin hänen jäännöksensä olisi siirretty Turun tuomiokirkkoon. Miten lie, mutta varma tosiasia on,
Lähetä kommentti
Lue lisää